Kotimatka – Il viaggio di ritorno

Matka keskustasta kotiin ei ole kovinkaan pitkä, 10 minuuttia kävellen, mutta matkan varrella saattaa näkyä kaiken näköistä mielenkiintoista. Genovassa on paljon drogateja, eikä ole mitenkään tavatonta nähdä keskellä kirkasta päivää joku piikkittämässä itseään. Alunperin ajateltiin että yöaikaan tuskin näkee piikittäjiä, koska on liian pimeää hoitaa hommat, mutta Laura ja Outi törmäsivät kerran illalla nistiin mennessään meiltä kotiin.Toistaiseksi narkit ovat olleet ihan harmittomia (korkeintaan huutaneet perään puttana di merda), mutta eipä sitä silti tee tehdä lähempää tuttavuutta.

Toinen kummallisuus, joka kohdattiin kerran kotimatkalla oli maassa makaava mies. Nähtiin jo kauempaa että kadulla makaa mies (kello n.4 aamulla) ja ajateltiin että ehkä on parempi kävellä autotietä pitkin. Kun päästiin kohdalle niin huomattiin että heppuhan makaa siinä ihan kelteisillään ja kierii kadulla ikään kuin nukkuisi. Harmiton tapaus tämäkin. Olihan sillon tosin ihan lämmintä vielä, mutta...

Lisäksi kotimatkalla on näkynyt rikottu auton ikkuna, mukavia nuoria tarjoamassa kyytiä jne. Onhan se mukava että elämään tulee hieman jännitystä kun ei ikinä tiedä mitä kotimatkalla kohtaa... Alkuaikoina ei tarvinnut juurikaan ikinä kävellä yöllä yksin kotiin sillä jos en ole Jennin kanssa liikenteessä useimmiten löytyy joku herrasmies saattamaan kotiin, mutta kummasti into loppui kun on pari kertaa kavunnut tänne vuoren päälle :)